Exodus, 1. kerta

Viime syksynä pidimme pyhäkoulussa muutaman viikon kestäneen kokonaisuuden, jossa käsiteltiin israelilaisten pakoa Egyptistä eli "exodusta". Tätä sanaa ei tietystikään lasten kanssa käytetty, mutta sen avulla opettajat tiesivät, mistä on kyse. Tämän kokonaisuuden toteutimme lähes kokonaan ulkona, mutta erämaavaellus onnistuu varmasti myös sisällä.

Rajasin teemakokonaisuuden alkamaan siitä, kun israelilaiset lähtevät pakenemaan. Aihetta olisi saanut venytettyä alkamalla vitsauksista ja kertomalla enemmän yksityiskohtia matkan varrelta, mutta välillä on pakko rajata ja oikoa mutkia. Seuraavat kolme postausta käsittelevät siis sitä, miten israelilaisten matka luvattuun maahan voi havainnollistaa pyhäkoululaisille. Lainausmerkkien sisällä on suoria lainauksia Raamatusta, joita käytin opetuksen aikana. Kursiivilla olen kirjoittanut ohjeet lapsille ja keltaisella korostettuna ohjeet opettajalle. 

Exodus

Ensimmäinen kerta

1. Ensin aloitimme kokoontumalla yhteen ja tutustumalla aihepiiriin. 

Oletteko kuulleet joskus Israelin kansasta ja Mooseksesta? Tänään ja seuraavissa pyhäkouluissa kerrotaan tästä. Israelin kansa eli juutalaiset, Jumalan valittu kansa oli joutunut Egyptiin ja siellä heitä käytettiin orjina. He halusivat lähteä sieltä pois, ettei heidän tarvitsisi kärsiä orjina ja he rukoilivat Jumalalta apua. Jumala päättikin kutsua Mooseksen johdattamaan israelilaiset pois Egyptistä. Jumala sanoi Moosekselle:

"Minä olen nähnyt miten te kärsitte Egyptissä ja kuullut, miten israelilaiset valittavat sortajiensa kovuutta. Minä tiedän kyllä heidän hätänsä. Olen tullut vapauttamaan heidät egyptiläisten käsistä ja viemään heidät Egyptistä maahan, joka on hyvä ja avara ja tulvii maitoa ja hunajaa. Israelilaisten hätähuuto on nyt kantautunut minun korviini, ja olen nähnyt, kuinka kovasti egyptiläiset heitä sortavat.. Mene siis, minä lähetän sinut faraon luo. Sinun on vietävä minun kansani, israelilaiset, pois Egyptistä."

Jumala lupasi olla Mooseksen kanssa koko matkan ajan ja johdattaa luvattuun maahan, jossa he olisivat vapaita ja heillä olisi paljon ruokaa ja juomaa. Monien ihmeellisten vaiheiden jälkeen israelilaiset pääsivät eräänä yönä lähtemään Egyptistä. Nyt me lähdemme leikisti sille samalle matkalle ja tutustutaan siihen, millaisia vaiheita tuohon matkaan sisältyi.

2. Herra johdattaa israelin kansaa pilvi- ja tulipatsaan avulla

Jumala johdatti israelilaiset autiomaan läpi. Israelilaiset eivät tienneet reittiä, vaan he seurasivat Jumalaa. 

"Herra kulki päiväsaikaan pilvipatsaassa heidän edellään näyttäen heille tietä ja yöllä tulipatsaassa valaisten heidän tietään, niin että he saattoivat kulkea sekä päivällä että yöllä. Pilvipatsas oli jatkuvasti kansan edellä päivällä ja tulipatsas yöllä."

 Olin tehnyt pahvista ison pilven, jonka toiselle puolelle liimasin "tulta" värillisistä papereista. Leikki oli vähän kuin seuraa johtajaa: jokainen lapsi sai vuorotellen kantaa pilvi- tai tulipatsasta ja muut seurasivat häntä. Lapset tykkäsivät tästä tosi paljon ja jokainen halusi kantaa pilveä vuorollaan.

3.    Kaislameren halki käveleminen

Välillä israelilaiset leiriytyivät. Nyt israelilaiset leiriytyivät Kaislameren rannan lähettyville. Nyt te voitte leikisti pystyttää telttoja ja istahdetaan tähän. 

"Kun Egyptin kuningas sai tietää, että kansa oli lähtenyt tiehensä, hän ja hänen hovinsa väki muuttivat mielensä ja sanoivat: "Mitä me teimmekään, kun päästimme israelilaiset palvelemasta itseämme!" Ja farao valjastutti hevoset sotavaunujen eteen ja otti mukaan sotaväkensä ja kaikki Egyptin sotavaunut miehistöineen, myös kuusisataa valiovaljakkoa. Egyptiläiset, kaikki faraon hevoset, sotavaunut miehineen sekä hänen muu sotaväkensä, ajoivat israelilaisia takaa ja saavuttivat heidät, kun he olivat leiriytyneinä."

Sillä aikaa kun lapset "leiriytyivät", pyysin mukana olleita vanhempia muodostamaan kahden sinisen lakanan avulla meren. Lakanoita pitämään tarvitaan siis vähintään kuusi ihmistä, jotka voivat olla toki lapsiakin.

Israelilaiset olivat hädissään ja pyysivät apua Jumalalta. Jumala neuvoi Moosesta, että kun Mooses kohottaisi sauvansa merta kohti, niin veden halkeavat ja israelilaiset voivat kävellä kuivaa maata pitkin. Yksi saa olla Mooses ja halkaista tämän veden, niin, että korkeat vesimuurit ympäröivät israelilaisia, kun he ylittivät meren.

Kun egyptiläiset yrittivät lähteä heidän peräänsä, vedet palasivat takaisin yhteen, eivätkä egyptiläiset päässeet yli ja israelilaiset pääsivät jatkamaan matkaansa vapaudessa.

Kuusi aikuista piti lakanoita ja heilutteli niitä kuin aaltoja. Kun "Mooses" laski keppinsä maahan, keskellä olevat vanhemmat päästävät lakanoista irti, jolloin reunat laskevat maahan. Reunoilla olevat vanhemmat pitivät edelleen lakanoista kiinni, jolloin lapset pääsivät kävelemään lakanoiden välistä. 

Punaisenmeren eli Kaislameren ylitys oli niin hauskaa, että jokainen lapsi halusi vuorollaan olla Mooses. Minusta se oli ihan ok, ei tämmöisissä asioissa pidä olla liian tarkka. Kun kaikki olivat päässeet halkaisemaan meren, laulettiin vielä loppulaulu. 

Viisas ja tyhmä rakentaja - vertaus

Vihdoin ehdin taas jakamaan pyhäkouluideoita täällä blogissa. Edellisviikon sunnuntaina pidimme yhdessä toisen opettajan kanssa erittäin hauskan pyhäkoulukerran. Aiheena olivat jälleen Jeesuksen vertaukset, tällä kertaa viisaasta ja tyhmästä rakentajasta (Matt.7:24-27). Kertomus on lyhyt ja ytimekäs ja melko helppo kertoa lapsille. Lisäksi aiheeseen on kaunis Einojuhani Rautavaaran laulu Tyhmä mies hiekalle rakensi (Lasten virsikirja, nro 89).

Alkuperäisen idean sain taas mistäpä muualtakaan kuin Pinterestistä löydetyistä blogeista, täältä ja täältä. Lähdimme kehittämään konkreettista "talon" rakentamista edelleen, isolle lapsiryhmälle soveltuvaksi. Pyhäkoulukerran aluksi toinen meistä opettajista kertoi kertomuksen lapsille. Lapset jaksoivat kuunnella todella keskittyneesti. Keromuksen jälkeen lähdimme viereiseen huoneeseen "rakentamaan".

Tyhmä mies, hiekkakasa ja rakennusmateriaalit. Hiekkaa täytyy olla melko iso keko, jotta se todella romahtaa alta. Jos hiekkaa on liian vähän, talo osuu pohjaan ja pysyy pystyssä.

Tarvikkeet:

• Kaksi isohkoa pesuvatia
• Hiekkaa
• Laakea kivi tai lautanen
• Kiviä lautasen ympärille, mikäli et käytä oikeaa kiveä rakennusalustana
• Huojuva torni –peli tai muita puupalikoita
• Sadekeppi ja ukkosputki
• Kaksi legoukkelia tms. hahmoa
• Kaksi kannua ja vettä
• 
  

Olimme laittaneet vadit hiekkoineen ja kivineen valmiiksi pöydälle. Kerroimme, että nyt on tarkoitus kokeilla, miten hiekalle ja kalliolle rakennettu talo kestävät. Jaoimme jokaiselle lapselle yhden tehtävän. Kaksi isointa saivat toimia vedenkaatajina, yksi lapsi sai sadekepin, yksi ukkosputken. Lopuille jaettiin rakennuspalikat (kullekin kolme), joista rakennettiin yhdessä talot legoukkeleille. Lopuksi legoukkelit laitettiin asumaan taloihin.

Viisas mies - posliinille rakensi? Emme löytäneet riittävän isoa ja tasaista kiveä, joten lautasen oli kelvattava. Lapset eivät kyseenalaistaneet tätä Sehän on harvinaista valkoista kalliota!

Sitten kerroimme, että nousi myrsky. Kaikki alkoivat pitää tuulen ääniä ja sadekeppiä ja ukkosputkea pitävät lapset saivat aloittaa tehtävänsä. Viimeiseksi annoimme merkin veden kaatajille, että nyt saavat tulvavedet tulla. Kukin lapsista hoiti hienosti tehtävänsä ja selvästi keskyttyivät puuhaan!

Sadekeppi oli itse tehty ja toimi oikein hyvin. "Ukkosputken" ääni oli uskottava, mutta sen olisi voinut tehdä ihan omalla äänelläkin.

Suurin jännitysmomentti oli tietysti se, mitä taloille kävisi. Pelkäsin, että kalliolle rakennettu talo kaatuu ja hiekalle rakennettu pysyy pystyssä. Silloinhan lapsille jäisi aivan väärät mielikuvat! Harvoin olen niin monta kertaa rukoillut ennen pyhäkoulun alkua, että joku tietty juttu onnistuisi. No, ihan turhaan murehdin, sillä hiekalle rakennettu talo sortui komeasti tulvaveden joukkoon, kalliolle rakennetusta talosta irtosi muutama kattotiili. Mahtava rukousvastaus myös minulle itselleni! 

"Vettä satoi rankasti tulva nousi vaan, talo sortui kokonaan"

"Vettä satoi rankasti tulva nousi vaan, talo seisoi paikoillaan"

Lapset olivat lopputuloksesta melko vaikuttuneita ja vertaus jäi varmasti mieleen. Jeesuksen kanssa elämä on vakaalla pohjalla myrskyissäkin, vaikka kattotiilet vähän heiluisivatkin. Tämä oli yksi mahtavimmista pyhäkouluista ikinä!

Kylväjävertaus

Pääsin hyödyntämään Pinterestin kautta löytämääni kylväjä-vertaus ideaa, kun aihe osui omalle pyhäkoulu vuorolleni. Olin aivan innoissani, kun pääsin kehittämään tätä ideaa alle kouluikäisille ja vähän isommalle ryhmälle sopivaksi. Vertauksia on toisaalta kiva opettaa lapsille, sillä ne ovat usein hyvin selkeitä ja yksinkertaisia kertomuksina. On kuitenkin haastavaa selittää, mitä vertaukset varsinaisesti tarkoittavat. Siksi Jeesus käyttikin vertauksia, sillä asiat niiden taustalla eivät aina ole helppoja ja yksinkertaisia. Ehkä tärkeintä onkin jättää lapsille muistikuva itse kertomuksesta, jotta sitten vanhempana sen voi ymmärtää syvällisemmin.

Kylväjä jäi vähän sivurooliin, kun lapset pääsivät itse kylvämään.

Omaan versiooni kylväjä-vertauksesta tarvitset:

- Vihreän muovialustan, esim. muovikasseja

- jyviä tai siemeniä, esim. kaurasuurimoita

- Pussukka jyville

- Kylväjä (ei välttämätön)

- Hiekkaa

- Pieniä lintuja

- Soraa ja kiviä

- Tekokukkia tai oikeita kasveja ohdakkeiksi

- multaa

- paperista tehtyä "viljaa"

"Maatila", jonka alustana on Flanelloista nurmikkoa vihreillä, läpinäkyvillä muovipusseilla vuorattuna.

Kerroin ensin, että Vertaus tarkoittaa sitä, että jokin tärkeä asia selitetään jonkun toisen asian avulla. Silloin se jää helpommin mieleen ja on helpompi ymmärtää. Kerroin myös, että tämän päivän vertaus kertoo kylväjästä. Asetin "maatilan" keskelle lattiaa ja keräännyimme kaikki sen ympärille. Lapsia oli yli 20, mutta hyvin mahtui. Osa istui tuoleilla hieman taaempana.

Juteltiin lasten kanssa ensin, mitä maatilalla näkyi (multaa, tie, soraa, kiviä, kasveja). Kerroin, että kylväjä kylvi siemeniä erilaisiin paikkoihin. Otin muutamia kaurasuurimoita käteeni ja levitin niitä tien viereen.  Kysyin lapsilta, mitä he luulevat jyville tapahtuvat. Parin vastauksen jälkeen kerroin, että koska tie oli kova, jyvät jäivät maan pinnalle ja linnut tulivat syömään ne. Laitoin sormiini lintu-sorminuket ja nokin jyviä.

Mahtoivatko kertomuksen linnut olla oikeasti papukaija ja hanhi? Noh, välillä pitää vähän soveltaa.

Seuraavat jyvät laitoin kallion viereen ja taas keskusteltiin, mitä niille tapahtuu. Laitoin "kallioiden" väliin paperisia oraita, mutta taitoin ne alaspäin, kun ne kuihtuivat auringossa.

Kallioiden väliin sai hyvin paperiset oraat pystyyn. Kuva niistä alempana.

Lapset alkoivat näyttää merkkejä siitä, että hekin haluavat kylvää. Olinkin ajatellut, että hekin pääsevät kylvämään jyviä, mutta ehkä oli hyvä, että näytin ensin itse mallia. Noin puolet lapsista sai ottaa jyviä pussista ja neuvoin levittämään ne "ohdakkeiden" viereen. Sitten asetin tekokukat ohdakkeiden ja jyvien päälle ja kerroin, että kun ohdakkeet kasvoivat, ne tukahduttivat viljan.

Ensin ohdakkeiden paikalla oli pelkästään noita kuivettuneita, kunnes ohdakkeet "kasvoivat".

Viimeiseksi loput lapset saivat laittaa jyvänsä hyvään maahan eli multaan. Kerroin, että siinä vilja kasvoi hyvin ja tuotti paljon satoa. Laitoin paperiset oraat paikoilleen multapläntteihin. 

Yksi lapsista siirteli jyviä oikeille pelloille, pois huonoista kasvupaikoista. Se onkin oikeastaan kristittyjen tehtävä.

Sitten tulikin aika selittää vertaus, mikä oli se haastavin osuus. Kerroin, että tie tarkoittaa sitä, että jos kuulee Jeesuksesta, mutta ei usko häneen, uskon siemen napataan pois sydämestä. Kallio tarkoittaa sitä, jos ottaa Jeesuksen vastaan, mutta ei jaksa uskoa vaikeuksissa. Ohdakkeet taas tarkoittavat, jos keskittyy liikaa rikkauksiin ja murheisiin, Jeesus unohtuu. Lopuksi oikein painotin, että me kaikki, jotka uskomme Jeesukseen ja olemme hänen omiaan, olemme hyvää maata, joka tuottaa paljon satoa. Halusin, että tämä jää päällimmäisenä lapsille mieleen.

Hieman nopeasti askarrellut viljat kasvavat pellossa. Taustalla näkyy kallioiden kuihtuneet oraat ja tien viereen kylvettyjä jyviä.

Luulen, että vertaus itsessään jäi lapsille hyvinkin mieleen, mutta sen selityksestä en ole ihan varma. Ehkä sillä ei ole niin väliäkään, sillä lapset sisäistävät asiat kehitystasonsa mukaisesti. Kaikilla kuitenkin oli selvästi kivaa ja kertomus jaksoi kiinnostaa lapsia loppuun saakka. 

UT, VT ja kirkkohiiret

Olemme välillä pitäneet mieheni kanssa yhdessä pyhäkouluja ja silloin olemme usein ottaneet mukaan pari apuopettajaa. Heillä tarkoitan "kirkkohiiriä", Maraa ja Assia, jotka tein aivan toisiin tarkoituksiin joitain vuosia sitten. Hiirikäsinuket ovat osoittautuneet hyviksi pyhäkoulunopettajiksi, sillä suloiset ja sympaattiset hahmot kaappaavat lasten huomion aivan itsestään. Hiiret ovat jääneet myös hyvin lasten mieleen ja tietysti silloin toivottavasti myös pyhäkoulun aihekin. 

Pienistä sanaharkoista huolimatta pariskunnalla on hyvät välit. Heidät erottaa siitä, että Assilla on kaulakoru. Hän on myös hieman vaaleampi.

Mara ja Assi ovat pariskunta. Mara on leppoisa ja välillä vähän ajatuksiltaan hidas, kun taas Assi on pirskahteleva ja pippurinen persoona. Heillä on myös viisi lasta, mutta he eivät ole pyhäkoulussa esiintyneet. Maran ja Assin välillä olemme usein kehittäneet vähän sellaista draaman kaarta, että Mara ei aina tajua jotain juttua, mutta Assi selittää asian hänelle. Lopuksi kuitenkin Mara keksii aina jonkun nerokkaan Raamatun jakeen, joka sopii tilanteeseen kuin nakutettu. 

Innokkaat apuopettajat.

Parhaat jutut ovat yleensä yksinkertaisia ja pyrin aina pyhäkouluissakin nostamaan tärkeimpänä asiana yhden pointin, joka jäisi lapsille mieleen. "Take-home messagesta" kai nykyään  usein puhutaan (ei tosin lapsille). Yksi kaikkien aikojen onnistuneimmista ja hauskimmista pyhäkouluistani oli hyvin lyhyt ja yksinkertainen. Tarkoitus oli valottaa, mitä tarkoittavat uusi ja vanha testamentti. Se ei välttämättä lapsille ole itsestään selvää ja ainakin minulle selvisi aika myöhään, miten UT ja VT liittyvät toisiinsa. Mara ja Assi kutsuttiin tätä selvittämään yli sata vuotiaan Biblian avulla. Pyhäkoulukerta meni suunnilleen näin:

Assi ihmettelee vanhaa Raamattua

Assi: Katso tätä hienoa Raamattua. Tämä on yli sata vuotta vanhaa, koukerokirjoitusta, tuoksuukin vanhalle

Mara: Ai onko se vanha Testamentti? Höhöh!

Assi: No ei, kun se on Raamattu ja siihen kuuluvat sekä Uusi että vanha testamentti!

      Mutta Jeesuksen opetuslasten Raamattu olikin pelkästään Vanha Testamentti, koska Uusi testamentti kirjoitettiin vasta kun Jeesus oli jo noussut takaisin taivaaseen Jumalan luo.

Mara: Ai jaa, no tämä selvittääkin asian. Eli siis vanha testamentti kertoo ajasta ennen Jeesusta ja uusi testamentti Jeesuksesta ja ajasta hänen jälkeensä?

Assi: Melkein oikein, mutta tiesitkö, että Vanhassakin Testamentissa kerrotaan Jeesuksesta? Luetaanpa Raamatusta yksi kohta, jossa Jeesus on ilmestynyt opetuslapsilleen kuolemansa jälkeen ja opettaa heille näin.

Mara: Minä tiedänkin sen kohdan, odotapa! (Mara lukee kohdan Luuk. 24:24)

Assi:Tällä Jeesus tarkoittaa, että hänen elämänsä ja kuolemansa meidän puolestamme on ennustettu jo vanhassa Testamentissa kauan ennen kuin Jeesus eli. Nyt Jeesus kertoi siis kaikista kohdista, joissa puhutaan Jeesuksesta Vanhassa Testamentissa. 

Kirkkohiiret bibliaa tutkimassa.

Improvisoimme miehen kanssa vielä aika paljon juttuja elävöittämään Maran ja Assin keskustelua, mutta runkona oli tämä. Tuohon olisi vielä voinut lukea päälle vanhasta testamentista kohda, jossa kerrotaan Jeesuksesta. Saatoimme näin tehdäkin, mutta en muista ja vain tämä on kirjattuna ylös. Hauska ja yksinkertainen kertomus tuntui vetoavan lapsiin ja he kuuntelivat tarkkaan. Minusta oli hyvä kertoa lapsille, että vanhassakin testamentissa kerrotaan Jeesuksesta ja ikäänkuin pohdustetaan hänen tuloaan. Minulle tämä valkeni vasta aikuisena, joten ehkä on hyvä kertoa lapsillekin tästä jo vähän aikaisemmin. 

Jeesuksen kaste ja Pyhä kolminaisuus

Viime keväänä, Pyhän kolminaisuuden päivänä, otin Raamatun kertomukseksi Jeesuksen kasteen. Siinä tulevat melko konkreettisesti esiin Isä, Poika ja Pyhähenki, joten ajattelin sen sopivan hyvin, vaikka varsinainen teksti taisi olla joku muu. Koska oli niin kaunis ilma, pidimme pyhäkoulun taas ulkona. Ulkona tulee aina parhaat pyhäkoulut, mutta tämä toimii yhtä hyvin sisälläkin. 

Lapset pääsivät itse "näyttelemään" kertomusta samalla kun minä luin sitä. Kaikki pääsivät johonkin rooliin. Kertomukseen tarvittiin sininen lakana Jordan-virraksi, jonkinlainen kamelinkarvavaate Johannes kastajalle, kaksi pahvista pilveä aukeavaksi taivaaksi ja pahvi tms. kyyhky Pyhäksi hengeksi. Lisäksi olin kirjoittanut lapulle Jumalan vuorosanan. 

Minulla ei ole materiaaleista kuvia, joten piirsin nopeasti iPadillä vähän inspiraatiokuvia.

Ennen kertomusta valittiin siis Johannes, Jeesus, kaksi pilvien pitelijää ja kyyhkyn lennättäjä. Annoin lisäksi yhdelle isistä Jumalan vuorosanan, sillä lapset eivät tietääkseni osanneet vielä lukea. Loput saivat olla ihmisiä, jotka tulevat Johanneksen kasteelle. Tämä aiheutti joillekin hieman harmia, kun rooli ei tuntunut tarpeeksi erikoiselta, vaikka painotin, että kaikkia tarvitaan. 

Johannes kastaa hämmentynyttä väkijoukkoa.

Minä toimin kertojana ja luin vähän lyhennettyä versiota kasteesta (Matt. 3:1-16). Ensin kerroin Johanneksesta, joka saarnaa autiomaassa kamelinkarvavaate päällään ja syö heinäsirkkoja ja hunajaa. Johannes kastaa vedellä parannukseen, mutta tulee toinen, joka kastaa pyhällä hengellä ja tulella. Huomautin, että kyseessä on Jeesus. Sitten pyysin väkijoukkoa siirtymään vuorotellen "Johanneksen" kastettaviksi "Jordaniin". Tässä kohtaa lapsia alkoi ujostuttaa, vaikka yleensä siitä ei ole merkkiäkään. Kaikki eivä tainneet uskaltaa käydä kasteella.

Johannes vastustelee hämmentyneenä.

 Seuraavaksi pyysin Jeesuksen paikalle ja kerroin, että hän pyysi saada Johannekselta kasteen. Johannes vastusteli, mutta Jeesus halusi tulla kastetuksi ja hän sanoi, että se on Jumalan tahto. Pyysin Jeesusta siirtymään kastettavaksi. 

Johannes vastustelee hämmentyneenä.

Kasteen jälkeen alkoikin varsinainen ohjaustyö. Pyysin taivasta aukenemaan, eli pahvipilvien pitelijöitä astumaan erilleen. Sitten pyysin kyyhkyä menemään Jeesuksen luo. Lopuksi annoin merkin, että nyt olisi Jumalan vuorosanan aika. Näytelmän jälkeen kävimme vielä läpi, miten kaikki Pyhän kolminaisuuden persoonat kertomuksessa näkyivät ja muistaakseni lapset osallistuivat tähän melko hyvin.

Pyhäkoulun idea oli mielestäni hauska ja kaikki lapset pääsivät osallistumaan. Yllättävä ujous pääsi kuitenkin iskemään, kun taisin lipsauttaa sanan "näytellä" jossain välissä. Tätä kannattaa välttää, varsinkin jos on vähänkään ujoja lapsia. (Tosin ujous ei tietysti tarkoita sitä, ettei pitäisi näyttelemisestä. Olen itse siitä esimerkki.) Hyvin yksinkertaisilla jutuilla saa kuitenkin luotua tarinaan elävyyttä, vaikka osallistujat vähän ujostelisivatkin. 

Mistä ideoita pyhäkouluun?

Tällä kertaa en esittele valmista pyhäkoulu ideaa, vaan lähteitä joista ideoita voi hankkia. Tässä blogissa on toistaiseksi hyvin rajallinen määrä ideoita, joita voi hyödyntää. Netissä on sen sijaan aivan valtavasti erityisesti englannin kielistä materiaalia, joka on vapaasti hyödynnettävissä ja sovellettavissa. Harvoin otan mitään ideoita sellaisenaan käyttöön, vaan muokkaan niitä omalle ryhmälleni sopivammiksi. 

1. Google tai muu hakukone

Se on ihan uskomatonta, mitä googlen avulla voi löytyä! Hakusanaksi voi laittaa melkein minkä Raamatun kertomuksen ja kohdan, kirjoittaa perään sunday school ja voilá - materiaalia löytyy! Sieltä löytyy ikätasoisia suunnitelmia luomiskertomuksesta ilmestyskirjaan,, englanniksi tosin. Ja tietysti hakutuloksissa on myös kääntöpuolensa. Sen avulla löytyy myös opetusta, jota en hyödyntäisi mistään hinnasta. Onneksi kuitenkin oma järjenkäyttö on sallittu ja suodattaminen helppoa. 

Yleensä otan vain joitain ideoita, en niinkään kokonaisia suunnitelmia. Toisaalta valmiiksi lapsille yksinkertaistetut tekstit auttavat itseä miettimään, mikä kertomuksessa on olennaista - tai haluaako kenties itse korostaa toisia asioita.

2. Googlen kuvahaku

Listaan kuvahaun erikseen, sillä sitä käytän melkeinpä vielä enemmän kuin tavallista hakua. Kuvahaun avulla on nimittäin helppo etsiä aiheeseen kuin aiheeseen sopivia värityskuvia. Googlen avulla löytyivät esimerkiksi nämä hämmästyttävän söpöt värityskuvat Sadrakista, Mesakista ja Abednegosta tulisessa uunissa. Yleensä suosin niitä vähän tyylitellympiä kuvia. Ne miellyttävät omaa silmää eniten ja tuovat huumoria rankkoihin  kertomuksiin. 

3. Pinterest

Oletko jo tutustunut Pinterestiin? Se on ikään kuin virtuaalinen leikekirja, jossa voi etsiä eri aihealuaisiin liittyviä linkkejä kuvineen. Tajusin etsiä Pinterestistä pyhäkouluideoita vasta vähän aikaa sitten, mutta olen jo löytänyt vaikka mitä. Pinterestin ehdottomana etuna on se, että linkit saa itselleen talteen ja niistä jää näkyviin kuva "leikekirjaan". Minua ainakin helpottaa, että näen heti, mistä ideassa on kyse. 

4. Muutamia hyviä blogeja

En ole juurikaan ottanut talteen linkkejä pyhäkouluaiheisiin sivustoihin ja blogeihin, mutta laitan tähän muutaman sivuston, joita olen joskus käyttänyt. En takaa, että kaikki opetukset olisivat hyviä tai sopivia, mutta näiltä sivuilta minä olen löytänyt joitain ideoita. 

http://sundayschoolresources.co.uk/lessons.php - Täältä olen etsinyt ideoita ainakin exodukseen. Osa teksteistä ehkä vähän vanhemmille lapsille suunnattuja.

http://www.kidssundayschool.com/  - Paljon opetusta eri aiheista niin alle kouluikäisille kuin kouluikäisillekin. Sivusta vaatii rekisteröitymisen.

http://www.dltk-bible.com/genesis/index.htm - Sivut ovat vähän ankeat, mutta niiltä löytyy valmiiksi yksinkertaistettuja Raamatun kertomuksia ja lisäksi "opettajan opas" jokaisesta opetuksesta.

http://www.daniellesplace.com/html/freeSundaySchoollessons.cfm - Valtavat määrät erilaisia pyhäkouluun sopivia aktiviteetteja opetuksesta askarteluun ja peleihin. Täältä sain idean esimerkiksi Joosefin värikkääseen takkiin, vaikka sitten vähän muuntelinkin ideaa. Osa ideoita vaikea toteuttaa lyhyessä ajassa. 

5. Seikkaillen läpi Raamatun

Jonkun verran materiaalia sentään löytyy suomeksikin, ainakin Seikkaillen läpi Raamatun. Materiaali on Sleyn lapsi- ja varhaisnuorisotyön kokoama ja olen hyödyntänyt ilmaista materiaalia melko paljon. Se on erityisen hyvä silloin, kun itse ei jaksa alkaa ideoita hienoja havainnollistamistapoja tai muuta sellaista. Toistaiseksi tarjolla on vain ideoita uuden testamentin kertomuksiin. Koska materiaali on suunnattu myös kerho- koulu- ja päiväkotitoimintana, osa ideoista tuntuu vaikeilta toteuttaa lyhyehkön pyhäkouluhetken puitteissa. Muuten materiaali on laadukas ja helppokäyttöinen. Olen erityisesti pitänyt opettajalle suunnatusta tekstistä. 

Joosef selittää unia

Tämän syksyn pyhäkoulut jatkuivat kertomuksella Joosefista. Viimeksi kertomus päättyi siihen, miten Joosef myytiin Egyptiin ja hän joutui siellä vankilaan. Tällä kertaa kertomuksen lähteinä olivat 1. Mooseksen kirjan luvut 40-41, joissa Joosef selittää ensin faaraon juomanlaskijan ja leipurin unet ja lopuksi faaraon unen. Teksti oli juuri sopivassa tarinamuodossa, joten hyödynsin Raamatun tekstiä melkein suoraan muutamia mutkia oikoen ja yksinkertaistaen. Oikeassa tilanteessa puhuin melko vapaasti, enkä lukenut suoraan paperista. Liitän tähän kuitenkin teksin, jonka olin muokannut valmiiksi.

Ei tarvitse olla Kylli-täti voidakseen piirtää kertomusta.

Koska kertomus oli pitkä, myös  tarvittiin visualisointia kiinnittämään lasten huomio. Yksi hyvä tapa saada pitää huomiota yllä, on piirtää kertomusta samalla kuin kertoo. Tätä hyödynsin juomanlaskijan ja leipurin unien kohdalla. Olin piirtänyt valmiiksi leipurin ja juomanlaskijan päät ja niiden yläpuolelle piirsin kuvat unista kertomuksen edetessä.

Tunnistatko mitkä ovat lihavia ja mitkä laihoja? Lehmät ovat googlen kautta löytettyjä ilmaisia clip-arteja, tähkät piirsin itse.

Tällä kertaa toiminnallinen osuus oli maailman yksinkertaisin. Olin piirtänyt ja tuostanut faaraon uneen liittyviä lihavia ja laihoja lehmiä sekä paksuja ja ohuita tähkiä. Piilotin kuvat pyhäkoulutilan viereiseen huoneeseen, josta niitä sitten lähdettiin porukalla etsimään. Lopuksi löydetyt kuvat kiinnitettiin  piirtämäni faaraon pään päälle. Olen saanut tämän etsimisidean pyhäkouluopekollegaltani ja se toimii aina. Yksinkertaisesti se, että saa nousta, mennä vähän toiseen paikkaan ja vieläpä etsiä, saa lapset mukaan kertomukseen paljon paremmin kuin jos pelkästään kuunnellaan. Tätä voi hyödyntää melkein missä kertomuksessa vaan. 

Kaikki kuvat oli piilotettu melko helppoihin piiloihin ja kaikki 28 löytyivät.

Lopuksi askartelutehtävänä oli värityskuva juomanlaskijasta, leipurista ja faaraosta. Lasten piti piirtää ajatuskupliin, mistä kukin näki unta. Isommat lapset innostuivat tehtävästä ja pienemmät olivat vain tyytyväisiä saadessaan värittää jotain. 

Tällä kertaa päätin piirtää värityskuvan itse, vaikka netistäkin löytää vaikka mitä. 

Minusta tuntuu, että minulla on aina paljon enemmän ideoita vanhan testamentin teksteihin. Niiden kertomukset vaativat aina muutaman pyhäkoulukerran ja pitkäjänteisyyttä, mutta toisaalta tämä juuri tuo niihin tarinallisuutta. Lupaan kuitenkin käsitellä täällä myös UT-juttua.

Unohdin sinitarran, joten minun piti kiinnitellä kuvia teipillä. Lapsia nauratti, kun lehmät tippuivat välillä. Totesin vain, että on niin huono vuosi, että lehmätkin tipahtelee.

Tarvikkeet:

• Kuva Joosefista muistutuksena
• Kuva juomanlaskijasta ja leipurista 
• Kuva faaraosta
• 7 lihavaa ja 7 laihaa lehmää
• 7 paksua ja 7 ohutta tähkää
• sinitarraa
• värikyniä

Joosef oli vankilassa ja Jumala oli antanut hänen menestyä siellä. Joosef oli vankilan päällikön suosiossa ja hänen vastuullaan olivat muut vangit. Jumala oli antanut Joosefille myös erityisen kyvyn, hän osasi Jumalan avulla selittää ihmisten unia. Tätä lahjaa hän pääsi hyödyntämään vankilassakin.

Kerran Faaraon, egyptin kuninkaan juomanlaskija ja leipuri tekivät väärin faaraota kohtaan. Silloin faarao vihastui heihin ja toimitti heidät samaan vankilaan, jossa Joosefkin oli. Joosef huolehti heistäkin vankilassa.Vankilassa ollessaan Egyptin kuninkaan juomanlaskija ja leipuri näkivät molemmat samana yönä unta. Kun Joosef aamulla tuli heidän luokseen, hän tapasi heidät alakuloisina. Hän kysyi näiltä faraon hovimiehiltä: "Miksi te näytätte tänään niin onnettomilta?"He vastasivat: "Olemme nähneet unta, eikä täällä ole ketään, joka selittäisi unemme." Joosef sanoi: "Unien selitykset tulevat Jumalalta, mutta kertokaa kuitenkin unenne minulle."

Piirrä unet kertoessasi juomanlaskijan ja leipurin päiden päälle.

Ylijuomanlaskija kertoi unensa Joosefille sanoen: "Näin unta, että edessäni oli viiniköynnös ja viiniköynnöksessä oli kolme haaraa. Minulla oli kädessäni faraon malja, ja minä otin rypäleitä, puristin niiden mehun faraon maljaan ja annoin maljan faraon käteen." Joosef sanoi hänelle: "Tämä on unesi selitys. Nuo kolme haaraa tarkoittavat kolmea päivää. Kolmen päivän kuluttua farao ylentää sinut ja antaa sinulle työpaikkasi takaisin. Joosef pyysi juomanlaskijaa kertomaan hänestä hyvää Faaraolle vastapalveluksena.

Kun ylileipuri kuuli, miten hyvin Joosef selitti unen, hän sanoi: "Minun uneni oli tällainen. Minulla oli pääni päällä kolme korillista vehnäleipiä. Ylimmässä korissa oli kaikenlaisia leivonnaisia faraolle syötäväksi, mutta linnut söivät ne korista pääni päältä." Joosef sanoi: "Tämä on unesi selitys. Nuo kolme koria tarkoittavat kolmea päivää. Kolmen päivän kuluttua sinä et saa työpaikkaasi takaisin vaan faarao rankaisee sinua." Ja kolmen päivän kuluttua kummankin miehen unet toteutuivat

Parin vuoden kuluttua Faaraokin näki erikoisen unen, joka vaati selitystä. Silloin juomanlaskija muisti Joosefin ja kertoi hänen kyvystään Faaraolle. Joosef haettiinkin tulkitsemaan Faaraon unia. Joosef muistutti, että unen tulkinta tulee Jumalalta.

Faarao näki unta seitsemästä lihavasta lehmästä ja seitsemästä laihasta lehmästä. Sen jälkeen hän näki unta seitsemästä pulleasta viljantähkästä ja seitsemästä ohuesta tähkästä. Niitä on piilotettu tuonne toiselle puolelle. Lähdetään etsimään, että löydetään Faaraon uni.Lopuksi kuvat kerätään takaisin ja kiinnitetään faaraon pään päälle. 

Faarao näki siis unta, että ensin Niili-joen rannalla oli seitsemän lihavaa lehmää. Sitten paikalle tuli seitsemän laihaa lehmää, jotka söivät lihavat lehmät. Joskus unissa tapahtuu hassuja asioita. Ja samalla tavalla hän näki seitsemän pulleaa tähkää, ja sitten tulivat ohuet tähkät syömään ne pois.

Joosef osasi selittää unet. Ne tarkoittivat samoja asioita. Seitsemän lihavaa lehmää ja paksua tähkää tarkoittivat vuosia, jolloin tulee hyvä sato ja paljon ruokaa. Laihat lehmät ja ohuet tähkät taas tarkoittivat vuosia, jolloin sato on huono ja ihmisiä uhkaa nälänhätä. 

Faaraon olisi siis palkattava joku huolehtimaan siitä, että hyvistä vuosista säästetään huonoiksi vuosiksi paljon ruokaa. Ja koska Faarao oli hyvin tyytyväinen Joosefin selitykseen, hän päättikin palkata Joosefin huolehtimaan Egyptistä ja viljasta. Näin ihmeellisesti Jumala piti Joosefista huolta Egyptissä. 

Mielikuvitusmatka Japaniin

Meidän pyhäkoulullamme on lähetyskohde Japanissa ja lähettiperheen kuulumisia kerrotaan aina silloin tällöin. Viime keväänä pidimme yhdessä toisen pyhäkoulunopettajan kanssa lähetysaiheisen pyhäkoulun tekemällä lasten kanssa mielikuvitusmatkan Japaniin. Samalla kerrottiin lähetystyöstä vähän yleisestikin, lasten ikätason mukaan. Näistä ideoista kiitos kuuluu siis myös pyhisope-kollegalleni. 

Meillä on mahdollisuus pitää sään salliessa pyhäkoulua myös ulkona ja onneksi juuri tuona sunnuntaina oli kaunis ilma. Olimme varautuneet rakentamaan mini-Japanimme myös sisätiloihin, mutta ulkona on aina hauskempaa. Pyhäkoulu koostui rasteista, jotka oli merkitty karttaan. Pisteet kierrettiin lasten kanssa yhdessä. Jokaiselle lapselle jaettiin oma kartta, jota tutkittiin yhdessä. Todettiin, mitä kaikkea kartalta löytyy ja lähdettiin etsimään aikuisen johdolla ensimmäinen rasti.

1. Rasti

Kartta on vähän suurpiirteinen, mutta riittävän tarkka. Vuori ei ole ihan sen korkeimman vuoriston kohdalla, mutta haitanneeko tuo.

Ensimmäisellä rastilla oli tarkoitus pohtia lähetystyön merkitystä Japanissa. Olimme piirtäneet pieniä Suomen ja Japanin lippuja paperilapuille. Suurimmalle osalle jaettiin Suomen lippu ja vain muutamalle lapselle Japanin lippu. Sitten ryhmityttiin lippujen mukaan ja todettiin, että Suomen lippuja oli paljon enemmän. Sitten kerroimme, että Suomen kansasta melkein kaikki ovat kristittyjä, mutta japanilaisista vain aivan pieni osa. Siksi siellä tarvitaan lähetystyötä. Tässä kohtaa jätimme ihan tarkoituksella huomiotta sen, että Japanin 0,7% tarkoittaa aika montaa ihmistä.

2. Rasti

"Kirsikkapuu", jossa oli alunperin vähän enemmän oksia ja kukkia. 

Seuraavaksi karraan oli merkitty Tokio ja kirsikankukkia. Lähdimme etsimään "kirsikkapuuta" eli oksaa, johon olin kiinnittänyt silkkipaperista kukkia. Lapset löysivät sen nopeasti ja huomasivat, että oksaan oli kiinnitetty kirje. Kirjeessä oli muutamia kohtia lähettikirjeestä, josta luimme lapsille lähetyskohteen kuulumisia.

3. Rasti

Tämä rasti oli ehkä kaikkein hauskin. Koska Japanin matkalla tulee tietysti nälkä, päätimme etsiä "ravintolan". Olimme suikaloineet kankaasta nuudeleita ja laittaneet ne kulhoihin. Annoimme lapsille syömäpuikot, joilla he saivat vuorotellen siirtää nuudeleita kulhosta toiseen. Joillain lapsilla tämä aiheutti vähän turhautumista, mutta onneksi he tajusivat vähän auttaa kädellä. 

Tässä kuvassa ei ole alkuperäisiä nuudeleita. Nuudelit voi tehdä myös silkki- tai kreppipaperista, kuten kuvassa. Kulhojen kannattaa olla melko isoja. 

4. Rasti 

Kaksi ensimmäistä rastia liittyi enemmän lähetyskasvatukseen ja kaksi viimeistä liittyivät enemmän kulttuuriin ja olivat hauskaa viihdykettä. Viimeisellä rastilla kiipesimme ensin "vuorelle" eli pienelle mäennyppylälle, jossa sitten leikittiin japanilaista leikkiä nimeltä Darumasan ga koronda eli daruma-nukke kaatuu. Peli on melkein sama kuin Suomessa pelattava "peili". Pelistä oli monia versioita, josta valitsimme helpoimman. Päädyimme lopulta kuitenkin pelaamaan ihan tavallista peiliä, sillä se oli pienillekin lapsille tuttu. 

Lopuksi kokosimme vielä lapset yhteen ja otimme loppulaulun ja rukouksen. Pyhäkoulu oli mielestäni onnistunut ja jäi lapsille toivottavasti paremmin mieleen kuin pelkästään lähetystyöstä kertominen. 

Joosef ja hänen veljensä

Tämän vuoden ensimmäinen pyhäkoulu käsitteli vanhan testamentin Joosefia. Meillä on tapana pitää joka kaudella muutaman pyhäkoulukerran mittainen vanha testamentti -osio, jolloin käsitellään 3-4 kerralla samaa aihetta. Viime syksynä aiheena oli exodus, tänä syksynä Joosefin vaiheet. Ensimmäinen kerta käsitteli 1. Mooseksen kirjan lukuja 37 ja 39. Pyhäkoulua varten pitää tietysti aina yksinkertaistaa ja karsia, mutta noita lukuja käytin pääasiassa hyväkseni.

Ensin kerrottiin Joosefin perheestä ja laskettiin, onko veljiä oikea määrä. Lapsista oli hauskaa, että veljesten nimien joukossa oli ihan tavallisia nimiä.

Alkuperäisen idean sain Danielle's placesta, mutta muokkasin sitä edelleen. Sivustolla on Joosefin ja veljien kertomus hyvin yksinkertaistettuna ja juuri sopivasti sensuroituna. Ideana oli siis, että Jaakobin Joosefille antama värikäs takki toimii mielenkiinnon ylläpitäjänä. Aluksi takki on valkoinen ja sitä väritetään kertomuksen edetessä, tyyliin "veljet tulivat vihreiksi kateudesta" ja osa takista väritetään vihreäksi. 

Valkotakkinen Joosef.

Idea on hyvä, mutta koska tarkoituksenani on ottaa lapsia entistä enemmän mukaan toiminnallisesti, kehitin ideaa eteenpäin. Leikkasin lapsille eri värisiä ja muotoisia kartongin palasia. Kiinnitin palasiin sinitarraa ja jaoin ne lapsille kertomuksen alkaessa. Olin piirtänyt A2-paperille Joosefin kuvan valkoisessa takissa. Kerroin lapsille, että kun kertomuksessa mainittaisiin se väri, joka on kädessäsi, tule tuomaan se Joosefin takkiin. 

Väripalasia ja muotoja. Tein paljon varalle ja osa jäi käyttämättä.

Lopulliset värit olivat:

Joosef tuli hyvin iloiseksi takista - lisätään takkiin iloista väriä, keltaista

veljet tulivat kateudesta vihreiksi

veljet vihastuivat entisestään - he näkivät punaista ja muuttuivat kasvoiltaan violeteiksi

Joosef tiputettiin kaivoon, jossa näkyi vain mustaa

Jaakob tuli hyvin surulliseksi - itki "sinisiä" kyyneleitä

Lopuksi kerrottiin vielä lyhyesti, miten Joosef myytiin Egyptiin orjaksi ja miten hän sittemmin joutui vankilaan. Jumala piti kuitenkin huolen Joosefista sielläkin ja että lisää kerrotaan seuraavalla viikolla. Eivät lapset tuntuneet juonenkäänteistä ollenkaan kauhistuneilta, mikä on aikuisen näkökulmasta jännää. 

Joosef ja värikäs takki. Valitettavasti hän menettää sen kesken kertomuksen.

Lapset toivat värejä innokkaasti Joosefin takkiin ja heistä vaikutti hauskalta päästä vähän liikkumaan. Osa ei ihan ymmärtänyt ohjeita, vaan toi oman värinsä väärässä kohdassa, mikä ei tietenkään ollut kovin vakavaa. Myönnettäköön, että osa värien aasinsilloista oli vähän kökköjä, esimerkiksi siniset kyyneleet ja violetit kasvot, mutta muuten värejä olisi ollut ihan liian vähän. Lopuksi lapset saivat koristella omat Joosefinsa silkkipaperein.

Blogi pyhäkoulusta

Kirkkohiiret Mara ja Assi, jotka ovat välillä auttamassa pyhäkoulussa.

Mistä sitä aloittaisi? Ehkäpä siitä, että olen pyhäkoulunopettaja. Olen ollut sitä muistaakseni syksystä 2010 ja nykyään pyhäkouluvastaavana kirkolla, jolla vedän pyhäkoulua. Homma on täysin vapaaehtoistyötä eli ammatikseni en pyhäkoulua vedä. Vastuu jakaantuu muutaman muun vapaahetoisen kanssa. Meillä on tällä hetkellä opettajapula, joten edessä on monta pyhäkouluvuoroa. Onneksi olen tänä syksynä saanut erityistä intoa pyhäkoulun pitämiseen ja jopa tämän blogin perustamiseen.

Pyhäkoulu on minulle luonteva tapa palvella seurakuntaa. Minun on helppo olla lasten kanssa ja heille uskosta kertominen on paljon helpompaa kuin aikuisille. Ei (yleensä) tarvitse miettiä monimutkaisia eettisiä ja moraalisia kysymyksiä vaan yksinkertaisuus on valttia. Kuitenkin pyhäkoulussa oppii aina jotain itsekin. Monet sellaiset Raamatun kertomukset, joita olen käsitelly pyhäkoulussa, tuntuvat elävämmiltä myöhemmin itse luettuina. 

Miksi sitten tällainen blogi? Koska ideoita on tullut kerättyä pöytälaatikkoon muillekin jaettavaksi. Kaikki ideat eivät ole omia, vaan olen hyödyntänyt paljon amerikkalaisia pyhäkoulusivustoja. Niistä löytyy kaikenmoista eri ikäisille, värityskuvista opetuksiin. Siinäpä toinen syy blogin perustamiseen, materiaalia ei juuri löydy suomeksi netistä. 

Katsotaan mihin tämä blogi tästä lähtee.