Marian ilmestys

Viime sunnuntaina vietettiin Marian ilmestyspäivää ja aiheena oli kirkkopyhän mukaisesta enkeli Gabrielin ilmestyminen Marialle. Meidän pyhäkoulussa ei läheskään aina aiheena ole sen pyhän teksi vaan meillä on oma suunnitelmamme. Tällä kertaa aihe kuitenkin tuntui sopivalta. Käsittelimme kuitenkin ensimmäisen vuosikerran mukaisen evankeliumin eli  Luukas 1: 26-38. 

Kuten aina, tykkään yksinkertaisista ideoista ja piirtämisestä. Tällä kertaa olin piirtänyt Marian kuvan isolle paperille. Viereen piirsin kynttilällä enkelin kuvan, mutta se jäi tietenkin näkymättömiin. Marian yläpuolella piirtin kyyhkysen Pyhän hengen merkiksi, myöskin kynttilällä. (Valitettavasti unohdin puhelimen kotiin, joten väsäsin nopeasti jälkikäteen vastaavat kuvat ihan A4-paperille). 

Pelkkä Maria huoneessa. Vai onko?

Tarvikkeiksi tarvitaan siis: iso paperi (väh. A2), tusseja, kynttilä (on parempi kuin vahaliitu) ja vesivärit. 

Aloitin kertomalla vähän Marian elämäntilanteesta. Maria oli ihan tavallinen nuori nainen, joka oli menossa naimisiin Joosefin kanssa. Totesimme yhdessä lasten kanssa, että Marian mekko on vähän väritön, joten pyysin muutamaa lasta auttamaan sen maalaamisessa. Pian mekko olikin kauniin kirjava. 

Sitten kerroin, että eräänä päivänä Marian luo ilmestyi enkeli Garbriel. Enkeliä ei kuitenkaan näkynyt kuvassa, joten pyysin taas muutamaa lasta tulemaan maalaamaan enkelin esiin. Tässä oli hieman haastetta, sillä lapset aloittivat tietysti alhaalta, jolloin näytti aika kauan siltä, ettei mitään enkeliä olekaan. Lopulta kuitenkin kaikki olivat sitä mieltä, että enkeli sieltä paljastui.

Kynttilällä on hieman haastavaa piirtää, varsinkin pienelle paperille. Suosittelen luonnostelemaan enkelin erittäin-erittäin hennolla lyijykynänjäljellä. 

Lopuksi kerroin, miten Maria ihmetteli sitä, kuinka hänestä voisi tulla Jeesuksen äiti. Enkeli kertoi Pyhän hengen laskeutuvan Marian päälle. Sitten pitkikin maalata esiin Pyhä henki, jonka oli piirtänyt Marian pään yläpuolelle. Kerroin myös, että kyyhky yleensä symboloi Pyhää henkeä ja siksi Marian yläpuolelle oli piirretty kyyhky. 

Maalasin vihreällä, kuten lapsetkin. Vähän autenttisuutta peliin. 

Pyhäkoulu oli jälleen kerran kiva, mutta ehkä maalaamisesta tuli vähän sähläystä välillä ja tarinaa oli vaikea viedä eteenpäin. Lapsia oli vähän verrattuna siihen, mitä yleensä on ja siksi ajattelin, että olisi kiva, jos lapset pääsisivät maalaamaan. Jos toetuttaisin tämän toisen kerran, maalaisin ehkä "Kylli-tätimäisesti" itse. Silloin enkelin paljastumisessa olisi ehkä ollut enemmän jännitysmomenttia. Kivaa oli kuitenkin näinkin ja tätä ideaa voi kehitellä eteenpäin ja käyttää jossain toisessa kertomuksessa. 

Opetuslapset kirkastuvuorella

Viime sunnuntaina minulla oli pitkästä aikaa pyhäkouluvuoro. Opetuslapsi-teemassa oli tällä kertaa vuorossa kertomus Jaakobista ja Johanneksesta, Sebedeuksen pojista. Seikkaillen läpi Raamatun -materiaali ehdotti kertomukseksi kirjastusvuorta (Matt. 17:1-8). Siinä sivussa mukaan pääsi Pietari, mutta ei se ole niin tarkkaa.

Aluksi kerroin lapsille hieman taustatietoa Jaakobista ja Johanneksesta. Kerroin, että he ovat veljeksiä ja välillä melko äkkipikaisia. Siksi he olivat saaneet lempinimeksi ukkosenjylinän pojat. Lisäksi sanoin, että he olivat Pietarin kanssa Jeesuksen lähimpiä opetuslapsia ja Jeesus otti heidät joskus mukaansa paikkoihin, joihin muut eivät tulleet mukaan, esimerkiksi kirkastusvuorelle. 

Hyödynsin opetuksessa lasten maalaamia opetuslapsia ja seinälle valmiiksi maalattua Jeesusta. Sehän on melkein kuin vuoren päällä! Pyysin lapsia kinnittämään opetuslapset Jeesuksen viereen. Sitten kerroin, että vuorella tapahtui aivan ihmeellisiä asioita. Jeesuksen kasvot alkoivat loistaa kuin aurinko! Kerroin lapsille, että he saisivat nyt auttaa minua tekemään Jeesuksen kasvoista loistavat. Revin kullekin lapselle palan kultaista lahjapaperia ja sinitarraa. Lapset saivat sitten kiinnittää palan Jeeuksen kasvoihin.

Itse ajattelin, että paperit kiinnitettäisiin Jeesuksen kasvojen ympärille, mutta lapset ajattelivat toisin. Raamatullisempaahan se näin on, sillä kasvot loistivat, eikä niiden ympärystä!

 Kun kasvot oli saatu loistamaan, kerroin ,että vuorelle ilmestyivät myös vanhan testamentin kertomuksista tutut Mooses ja Elia. Jatkoin, että opetuslapsille tuli vuorella niin hyvä olo, että he olisivat halunneet rakentaa majant Jeesukselle, Moosekselle ja Elialle. 

Kertomuksen lopussa taivaasta laskeutuu pilvi opetuslasten ympärille. Jaoin jokaiselle lapselle palan vanua. Nostimme yhdessä vanupalat käsissä ylös ja lausuimme Jumalan vuorosanat: "Tämä on minun rakas poikani, kulkaa häntä". Kerroin, että Johannes, Jaakob ja Pietari tarvitsivat tällaisia ihmeellisiä tapahtumia vahvistamaan heidän uskoaan Jumalaan. 

Vanun tilalla voi käyttää vaikka paperista leikattuja pilviä. 

Hassua, miten pyhäkoulun opetuksesta saa itsekin aina sekä hengen ravintoa että energiaa. Minua ei olisi yhtään huvittanut pitää pyhäkoulua, enkä keksinyt mielestäni mitenkään erityisiä ideoita. Lopulta kuitenkin sekä lapsilla että minulla oli tosi hauskaa ja minulle jäi hyvä mieli. Jumala on ihmeellinen!