Viisas ja tyhmä rakentaja - vertaus

Vihdoin ehdin taas jakamaan pyhäkouluideoita täällä blogissa. Edellisviikon sunnuntaina pidimme yhdessä toisen opettajan kanssa erittäin hauskan pyhäkoulukerran. Aiheena olivat jälleen Jeesuksen vertaukset, tällä kertaa viisaasta ja tyhmästä rakentajasta (Matt.7:24-27). Kertomus on lyhyt ja ytimekäs ja melko helppo kertoa lapsille. Lisäksi aiheeseen on kaunis Einojuhani Rautavaaran laulu Tyhmä mies hiekalle rakensi (Lasten virsikirja, nro 89).

Alkuperäisen idean sain taas mistäpä muualtakaan kuin Pinterestistä löydetyistä blogeista, täältä ja täältä. Lähdimme kehittämään konkreettista "talon" rakentamista edelleen, isolle lapsiryhmälle soveltuvaksi. Pyhäkoulukerran aluksi toinen meistä opettajista kertoi kertomuksen lapsille. Lapset jaksoivat kuunnella todella keskittyneesti. Keromuksen jälkeen lähdimme viereiseen huoneeseen "rakentamaan".

Tyhmä mies, hiekkakasa ja rakennusmateriaalit. Hiekkaa täytyy olla melko iso keko, jotta se todella romahtaa alta. Jos hiekkaa on liian vähän, talo osuu pohjaan ja pysyy pystyssä.

Tarvikkeet:

• Kaksi isohkoa pesuvatia
• Hiekkaa
• Laakea kivi tai lautanen
• Kiviä lautasen ympärille, mikäli et käytä oikeaa kiveä rakennusalustana
• Huojuva torni –peli tai muita puupalikoita
• Sadekeppi ja ukkosputki
• Kaksi legoukkelia tms. hahmoa
• Kaksi kannua ja vettä
• 
  

Olimme laittaneet vadit hiekkoineen ja kivineen valmiiksi pöydälle. Kerroimme, että nyt on tarkoitus kokeilla, miten hiekalle ja kalliolle rakennettu talo kestävät. Jaoimme jokaiselle lapselle yhden tehtävän. Kaksi isointa saivat toimia vedenkaatajina, yksi lapsi sai sadekepin, yksi ukkosputken. Lopuille jaettiin rakennuspalikat (kullekin kolme), joista rakennettiin yhdessä talot legoukkeleille. Lopuksi legoukkelit laitettiin asumaan taloihin.

Viisas mies - posliinille rakensi? Emme löytäneet riittävän isoa ja tasaista kiveä, joten lautasen oli kelvattava. Lapset eivät kyseenalaistaneet tätä Sehän on harvinaista valkoista kalliota!

Sitten kerroimme, että nousi myrsky. Kaikki alkoivat pitää tuulen ääniä ja sadekeppiä ja ukkosputkea pitävät lapset saivat aloittaa tehtävänsä. Viimeiseksi annoimme merkin veden kaatajille, että nyt saavat tulvavedet tulla. Kukin lapsista hoiti hienosti tehtävänsä ja selvästi keskyttyivät puuhaan!

Sadekeppi oli itse tehty ja toimi oikein hyvin. "Ukkosputken" ääni oli uskottava, mutta sen olisi voinut tehdä ihan omalla äänelläkin.

Suurin jännitysmomentti oli tietysti se, mitä taloille kävisi. Pelkäsin, että kalliolle rakennettu talo kaatuu ja hiekalle rakennettu pysyy pystyssä. Silloinhan lapsille jäisi aivan väärät mielikuvat! Harvoin olen niin monta kertaa rukoillut ennen pyhäkoulun alkua, että joku tietty juttu onnistuisi. No, ihan turhaan murehdin, sillä hiekalle rakennettu talo sortui komeasti tulvaveden joukkoon, kalliolle rakennetusta talosta irtosi muutama kattotiili. Mahtava rukousvastaus myös minulle itselleni! 

"Vettä satoi rankasti tulva nousi vaan, talo sortui kokonaan"

"Vettä satoi rankasti tulva nousi vaan, talo seisoi paikoillaan"

Lapset olivat lopputuloksesta melko vaikuttuneita ja vertaus jäi varmasti mieleen. Jeesuksen kanssa elämä on vakaalla pohjalla myrskyissäkin, vaikka kattotiilet vähän heiluisivatkin. Tämä oli yksi mahtavimmista pyhäkouluista ikinä!

Kylväjävertaus

Pääsin hyödyntämään Pinterestin kautta löytämääni kylväjä-vertaus ideaa, kun aihe osui omalle pyhäkoulu vuorolleni. Olin aivan innoissani, kun pääsin kehittämään tätä ideaa alle kouluikäisille ja vähän isommalle ryhmälle sopivaksi. Vertauksia on toisaalta kiva opettaa lapsille, sillä ne ovat usein hyvin selkeitä ja yksinkertaisia kertomuksina. On kuitenkin haastavaa selittää, mitä vertaukset varsinaisesti tarkoittavat. Siksi Jeesus käyttikin vertauksia, sillä asiat niiden taustalla eivät aina ole helppoja ja yksinkertaisia. Ehkä tärkeintä onkin jättää lapsille muistikuva itse kertomuksesta, jotta sitten vanhempana sen voi ymmärtää syvällisemmin.

Kylväjä jäi vähän sivurooliin, kun lapset pääsivät itse kylvämään.

Omaan versiooni kylväjä-vertauksesta tarvitset:

- Vihreän muovialustan, esim. muovikasseja

- jyviä tai siemeniä, esim. kaurasuurimoita

- Pussukka jyville

- Kylväjä (ei välttämätön)

- Hiekkaa

- Pieniä lintuja

- Soraa ja kiviä

- Tekokukkia tai oikeita kasveja ohdakkeiksi

- multaa

- paperista tehtyä "viljaa"

"Maatila", jonka alustana on Flanelloista nurmikkoa vihreillä, läpinäkyvillä muovipusseilla vuorattuna.

Kerroin ensin, että Vertaus tarkoittaa sitä, että jokin tärkeä asia selitetään jonkun toisen asian avulla. Silloin se jää helpommin mieleen ja on helpompi ymmärtää. Kerroin myös, että tämän päivän vertaus kertoo kylväjästä. Asetin "maatilan" keskelle lattiaa ja keräännyimme kaikki sen ympärille. Lapsia oli yli 20, mutta hyvin mahtui. Osa istui tuoleilla hieman taaempana.

Juteltiin lasten kanssa ensin, mitä maatilalla näkyi (multaa, tie, soraa, kiviä, kasveja). Kerroin, että kylväjä kylvi siemeniä erilaisiin paikkoihin. Otin muutamia kaurasuurimoita käteeni ja levitin niitä tien viereen.  Kysyin lapsilta, mitä he luulevat jyville tapahtuvat. Parin vastauksen jälkeen kerroin, että koska tie oli kova, jyvät jäivät maan pinnalle ja linnut tulivat syömään ne. Laitoin sormiini lintu-sorminuket ja nokin jyviä.

Mahtoivatko kertomuksen linnut olla oikeasti papukaija ja hanhi? Noh, välillä pitää vähän soveltaa.

Seuraavat jyvät laitoin kallion viereen ja taas keskusteltiin, mitä niille tapahtuu. Laitoin "kallioiden" väliin paperisia oraita, mutta taitoin ne alaspäin, kun ne kuihtuivat auringossa.

Kallioiden väliin sai hyvin paperiset oraat pystyyn. Kuva niistä alempana.

Lapset alkoivat näyttää merkkejä siitä, että hekin haluavat kylvää. Olinkin ajatellut, että hekin pääsevät kylvämään jyviä, mutta ehkä oli hyvä, että näytin ensin itse mallia. Noin puolet lapsista sai ottaa jyviä pussista ja neuvoin levittämään ne "ohdakkeiden" viereen. Sitten asetin tekokukat ohdakkeiden ja jyvien päälle ja kerroin, että kun ohdakkeet kasvoivat, ne tukahduttivat viljan.

Ensin ohdakkeiden paikalla oli pelkästään noita kuivettuneita, kunnes ohdakkeet "kasvoivat".

Viimeiseksi loput lapset saivat laittaa jyvänsä hyvään maahan eli multaan. Kerroin, että siinä vilja kasvoi hyvin ja tuotti paljon satoa. Laitoin paperiset oraat paikoilleen multapläntteihin. 

Yksi lapsista siirteli jyviä oikeille pelloille, pois huonoista kasvupaikoista. Se onkin oikeastaan kristittyjen tehtävä.

Sitten tulikin aika selittää vertaus, mikä oli se haastavin osuus. Kerroin, että tie tarkoittaa sitä, että jos kuulee Jeesuksesta, mutta ei usko häneen, uskon siemen napataan pois sydämestä. Kallio tarkoittaa sitä, jos ottaa Jeesuksen vastaan, mutta ei jaksa uskoa vaikeuksissa. Ohdakkeet taas tarkoittavat, jos keskittyy liikaa rikkauksiin ja murheisiin, Jeesus unohtuu. Lopuksi oikein painotin, että me kaikki, jotka uskomme Jeesukseen ja olemme hänen omiaan, olemme hyvää maata, joka tuottaa paljon satoa. Halusin, että tämä jää päällimmäisenä lapsille mieleen.

Hieman nopeasti askarrellut viljat kasvavat pellossa. Taustalla näkyy kallioiden kuihtuneet oraat ja tien viereen kylvettyjä jyviä.

Luulen, että vertaus itsessään jäi lapsille hyvinkin mieleen, mutta sen selityksestä en ole ihan varma. Ehkä sillä ei ole niin väliäkään, sillä lapset sisäistävät asiat kehitystasonsa mukaisesti. Kaikilla kuitenkin oli selvästi kivaa ja kertomus jaksoi kiinnostaa lapsia loppuun saakka. 

UT, VT ja kirkkohiiret

Olemme välillä pitäneet mieheni kanssa yhdessä pyhäkouluja ja silloin olemme usein ottaneet mukaan pari apuopettajaa. Heillä tarkoitan "kirkkohiiriä", Maraa ja Assia, jotka tein aivan toisiin tarkoituksiin joitain vuosia sitten. Hiirikäsinuket ovat osoittautuneet hyviksi pyhäkoulunopettajiksi, sillä suloiset ja sympaattiset hahmot kaappaavat lasten huomion aivan itsestään. Hiiret ovat jääneet myös hyvin lasten mieleen ja tietysti silloin toivottavasti myös pyhäkoulun aihekin. 

Pienistä sanaharkoista huolimatta pariskunnalla on hyvät välit. Heidät erottaa siitä, että Assilla on kaulakoru. Hän on myös hieman vaaleampi.

Mara ja Assi ovat pariskunta. Mara on leppoisa ja välillä vähän ajatuksiltaan hidas, kun taas Assi on pirskahteleva ja pippurinen persoona. Heillä on myös viisi lasta, mutta he eivät ole pyhäkoulussa esiintyneet. Maran ja Assin välillä olemme usein kehittäneet vähän sellaista draaman kaarta, että Mara ei aina tajua jotain juttua, mutta Assi selittää asian hänelle. Lopuksi kuitenkin Mara keksii aina jonkun nerokkaan Raamatun jakeen, joka sopii tilanteeseen kuin nakutettu. 

Innokkaat apuopettajat.

Parhaat jutut ovat yleensä yksinkertaisia ja pyrin aina pyhäkouluissakin nostamaan tärkeimpänä asiana yhden pointin, joka jäisi lapsille mieleen. "Take-home messagesta" kai nykyään  usein puhutaan (ei tosin lapsille). Yksi kaikkien aikojen onnistuneimmista ja hauskimmista pyhäkouluistani oli hyvin lyhyt ja yksinkertainen. Tarkoitus oli valottaa, mitä tarkoittavat uusi ja vanha testamentti. Se ei välttämättä lapsille ole itsestään selvää ja ainakin minulle selvisi aika myöhään, miten UT ja VT liittyvät toisiinsa. Mara ja Assi kutsuttiin tätä selvittämään yli sata vuotiaan Biblian avulla. Pyhäkoulukerta meni suunnilleen näin:

Assi ihmettelee vanhaa Raamattua

Assi: Katso tätä hienoa Raamattua. Tämä on yli sata vuotta vanhaa, koukerokirjoitusta, tuoksuukin vanhalle

Mara: Ai onko se vanha Testamentti? Höhöh!

Assi: No ei, kun se on Raamattu ja siihen kuuluvat sekä Uusi että vanha testamentti!

      Mutta Jeesuksen opetuslasten Raamattu olikin pelkästään Vanha Testamentti, koska Uusi testamentti kirjoitettiin vasta kun Jeesus oli jo noussut takaisin taivaaseen Jumalan luo.

Mara: Ai jaa, no tämä selvittääkin asian. Eli siis vanha testamentti kertoo ajasta ennen Jeesusta ja uusi testamentti Jeesuksesta ja ajasta hänen jälkeensä?

Assi: Melkein oikein, mutta tiesitkö, että Vanhassakin Testamentissa kerrotaan Jeesuksesta? Luetaanpa Raamatusta yksi kohta, jossa Jeesus on ilmestynyt opetuslapsilleen kuolemansa jälkeen ja opettaa heille näin.

Mara: Minä tiedänkin sen kohdan, odotapa! (Mara lukee kohdan Luuk. 24:24)

Assi:Tällä Jeesus tarkoittaa, että hänen elämänsä ja kuolemansa meidän puolestamme on ennustettu jo vanhassa Testamentissa kauan ennen kuin Jeesus eli. Nyt Jeesus kertoi siis kaikista kohdista, joissa puhutaan Jeesuksesta Vanhassa Testamentissa. 

Kirkkohiiret bibliaa tutkimassa.

Improvisoimme miehen kanssa vielä aika paljon juttuja elävöittämään Maran ja Assin keskustelua, mutta runkona oli tämä. Tuohon olisi vielä voinut lukea päälle vanhasta testamentista kohda, jossa kerrotaan Jeesuksesta. Saatoimme näin tehdäkin, mutta en muista ja vain tämä on kirjattuna ylös. Hauska ja yksinkertainen kertomus tuntui vetoavan lapsiin ja he kuuntelivat tarkkaan. Minusta oli hyvä kertoa lapsille, että vanhassakin testamentissa kerrotaan Jeesuksesta ja ikäänkuin pohdustetaan hänen tuloaan. Minulle tämä valkeni vasta aikuisena, joten ehkä on hyvä kertoa lapsillekin tästä jo vähän aikaisemmin.